(in Finnish) Tutkimus energiakansalaisuudesta ja dynaamisesta sähkön hinnoittelusta

Reading time: 6 minutes.

Julkaistu ORSI:n blogissa 28.9.2022

Sini Numminen

Lue lehdessä Applied Energy juuri julkaistu artikkelimme Locked in flat tariffs? An analysis of electricity retailers’ dynamic price offerings and attitudes to consumer engagement in demand response [1] ja alta viisi suositusta, joiden avulla markkinamuotoisesti hinnoiteltujen sähkösopimusten suosiota voisi vahvistaa Suomessa.

Teimme mielenkiintoisen energiamarkkinoiden asennetutkimuksen vuoden 2021 keväällä, jolloin tulevasta energiakriisistä monella tuskin oli harmainta aavistustakaan. Haastattelimme puolet Suomen sähkömarkkinoilla toimivista myyntiyhtiöistä, tarkoituksenamme selvittää, miten yhtiöt kokevat markkinahinnoitellun sähkön, eli pörssisähkön, roolin kulutusjouston työkaluna suomalaisissa kotitalouksissa, ja energiakansalaisuuden vahvistajana. Energiakansalaisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla on riittävän hyvä käsitys energian tuotannon, kulutuksen ja energiamarkkinoiden toiminnasta osatakseen tehdä viisaita ja valistuneita energiavalintoja omaksi ja ympäristön hyödyksi.

Tutkimuksemme paljastaa vallitsevia käsityksiä kotitalouksien mahdollisuuksista osallistua kulutusjoustoon. Vaikka tutkimus tehtiin vuonna 2021, monet piirteet ja perinteet sähkön myynnissä lienevät pitkäikäisiä. Keskeinen tulos oli, että suurin osa yhtiöistä ei kokenut kotitaloussektorin roolia tärkeänä kulutuksen joustotalkoissa Suomen energiamarkkinoilla. Syyksi tosin tuolloin mainittiin lähes poikkeuksetta sähkön tasainen ja halpa hinta. Ohjattavien kuormien, kuten pesukoneiden ja lämmityslaitteiden käytön siirrolla ei ollut merkittävää rahallista vaikutusta kuluttajan kukkarolle. Kuitenkin, merkittävä osa yhtiöistä raportoi valtaosan suomalaisista olevan varsin joustamattomia energiankulutusrutiineissaan: enemmistö ei saata valita pörssisähköä, sillä korkeat iltahinnat voivat uhata esim. saunassakäyntiaikataulua. Sähkön myyntiä leimasi mukavuudenhalu ja sähkön huomaamattomuus, ja siksi pörssisähkö ei ollut myyntivaltti.

Yhtiöt myös arvioivat suomalaisten energiataidot heikoiksi ja energia-asioiden heille epäkiinnostaviksi. Tyypillisen sähköyhtiön asiakkaista vain 10% seurasi omaa kulutusta. Vuonna 2021 toiminnassa olevasta 59 sähköyhtiöstä vain 17 oli antanut pörssisähkötuotteelle keskeisen roolin kuluttajamarkkinoinnissaan, ja koki pörssisähkötuotteet sopiviksi muillekin kotitalousasiakasryhmille kuin teknis-taloudellisesti orientoituneille henkilöille. Kaikista useiten pörssisähkön mainittiin sopivan niille, joilla on kyvykkyyksiä ja kiinnostusta seurata muuttuvia sähkön hintoja, ja kotona automatiikkaa ja ohjaimiin kytkettyjä kuormia. Toisaalta, sähköyhtiöiden vastauksista heijastui toisistaan paljonkin poikkeavat asiakaskunnat. Osa haastatelluista raportoi pörssisähkön myymisen olevan eettisesti arveluttavaa, jos suurella osalla asiakaskuntaa ei ole mahdollisuutta tai taitoja hyödyntää esimerkiksi mobiililaitteita hintojen seurantaan.

Tutkimuksemme avaa mielenkiintoisella tavalla sähkön myynnin kulttuuria, joka on tänä vuonna joutunut täydelliseen myllerrykseen energiakriisin myötä. Yhtäkkiä kaikkien energiakansalaisuustaidot nousivat kohisten, kun piti opiskella omien laitteiden kW-merkinnät ja sähkösopimuksen ehdot. Yhtäkkiä tutkimuksemme sähkötuotteiden tarjoomataulukko näytti vanhanaikaiselta, kun eräätkin sähköyhtiöt tarjosivat pelkästään pörssisähköä (uusille asiakkaille). Vaikka pörssisähköä nyt hehkutetaan, tilanne voi olla ohimenevä, sillä sähköä on perinteisesti ajateltu, verrattu, myyty ja ostettu tasahintaisesti. Mikäli dynaamisesti hinnoiteltua sähköä ja sen mukana tuomaa kulutuksen jouston asemaa halutaan vahvistaa, on tutkimuksemme suositukset luultavasti edelleen päteviä. Varsinkin kuluttajien energianeuvontaan ja riippumattoman energiatiedon saatavuuteen olisi kiinnitettävä huomiota, mikä myös vahvistaisi kansalaisten kokemaa oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa.





Kuva: Suurin osa suomalaisista sähkön myyntiyhtiöistä (42/59) ei aktiivisesti markkinoinut pörssisähkötuotetta kotitalouksille. Päinvastoin, uusi tuotetyyppi monen portfoliossa oli kiinteähintaiset paketit, joissa sähköstä maksetaan kuukausimaksua (kuvassa siniset pallot). Lähde: Elsevier (2022), https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2022.120002


Viisi suositusta kasvattaa dynaamisesti hinnoiteltujen sähkösopimusten suosiota ja kansalaisten energiataitoja

Vuonna 2021 markkinaperusteisesti hinnoitellun sähkösopimuksen oli valinnut 9% suomalaisista, mutta tuote varmasti sopisi huomattavasti useammalle. Tuotteen suosiota voisi tavallisten kuluttaja-asiakkaiden joukossa kasvattaa muun muassa selkeämmän viestinnän, uusien tuotteiden, ja lainsäädännön keinoin. Tunneittain vaihtuva sähkön hinnoittelu rohkaisisi kansalaisia kulutusjoustoon, mikä puolestaan vahvistaisi verkkoon kytketyn uusiutuvan energian käyttöä ja pienentäisi sähkön kokonaishintatasoa.

1: Tarjoa kansalaisille monipuolisemmin riippumattomia energiatieto- ja neuvontapalveluita

Olisi tärkeää varmistaa, että jokaisella kansalaisella olisi pääsy johonkin hänelle sopivaan henkilökohtaiseen energianeuvontapalveluun. On ongelmallista, jos kansalainen ainoa tuntema energianeuvontapalvelu on oman (tai jonkun toisen) sähköyhtiön puhelinpalvelu, joista monet ovat koko vuoden olleet ruuhkaisia. Kuluttajat kuitenkin ovat varsin erilaisia, ja tietyt neuvontakanavat sopivat luontevasti vain joillekuille. Energianeuvonnan äänimaisemaa olisi monipuolistettava. Tärkeää olisi rohkaista ja auttaa kansalaisia tunnistamaan oma kulutusprofiilinsa, ja sitä kautta ymmärtämään omia mahdollisuuksiaan säästää energiaa, siirtää kulutusta, ja valita sopivin sähkösopimus. Kulutusprofiilikuvan piirtäminen nimittäin ei ole suoraviivaista asiantuntijallekaan.





Kuva: Harva meistä tietää oman kulutusprofiilin muodon. Oletko kenties iltahuippukuluttaja (vasemmalla), tai kotona lounastaja (oikealla)? Kuvat: NaTConsumers (H2020)


Suositus 2: Julkaise parempia hintavertailupalveluita myös pörssisähkötariffin vertailuun

Jotta kansalaiset voisivat osallistua täysimääräisemmin energiamarkkinoille, olisi luotettavaa tietoa erilaisten sähkösopimustyyppien hinnanmuodostusperiaatteista tuotava selkeämmin tarjolle. Tällä hetkellä Euroopassa ei ole yhtäkään kunnollista sähkön hinnan vertailupalvelua, joka ymmärrettävällä tavalla auttaisi kuluttajaa tekemään valinnan tasahintaisen ja markkinahintaisen sopimustyypin välillä [2]. Dynaamisesti hinnoiteltujen sähkösopimusten suosiota voisivat kasvattaa julkisten tahojen, kuten Energiaviraston, laatimat työkalut, joissa pörssisähkötuotteita voisi aidosti verrata tasahintaisten tuotteiden kanssa. Sivustot voisivat esimerkiksi tarjota historiallista tietoa erilaisten sopimusten vaikutuksista erilaisiin kulutusprofiileihin.

Suositus 3: Kehitä parempia sähkötuotteita

Puhtaaseen pörssisähkötuotteeseen on sisään rakennettu aggressiivisen hinnan nousun mahdollisuus, minkä usea pörssisähköasiakas karvaasti koki viime talvena, varsinkin jos hintaseuranta oli jäänyt. Asiakas kantaa markkinaheilahteluiden riskit. Toisaalta, suomalaisia sähkömarkkinoita leimannut kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten kulttuuri loi tilanteen, jossa sähköyhtiöt joutuivat hintavastuun kantajiksi energiakriisissä. Välimaastotuotteita, jossa sähköä hinnoiteltaisiin tunneittain, mutta riski jaettaisiin sekä kuluttajalle että myyjälle, tarjosi keväällä 2021 vain yksi yhtiö (N=59). Keväällä 2022 tällaisia tuotteita tarjosi kolme yhtiötä (N=53). Jotkin yhtiöt ovat tarjonneet hintakattotuotteita lisämaksulla, mutta niissäkin on omat ongelmansa. Maailmalta löytyy lukuisia esimerkkejä erilaisista dynaamisista sähkön hinnoittelumalleista. Varmasti paljon on keksimättä.

Puhumattakaan kulutusjoustopalveluista! Valtioneuvosto tavoittelee satojen tuhansien sähköautojen lisäystä autokantaan. Useampi sähköyhtiö voisi tarjota tuotteita ohjattavien kuormien, kuten autolatureiden, sähköpattereiden tai lämminvesivaraajien ajastukseen ja dynaamiseen hinnoitteluun. Laturi napsahtaisi päälle vasta kun sähkö on halpaa, ja kuluttajan sähkölasku pienenisi. Tällaisille tuotepaketeille voisi arvata olevan nyt tilausta. Tutkimuksessamme viime vuonna moni sähköyhtiö raportoi keskeyttäneensä kulutusjoustopalveluiden tarjoamisen, koska sähkö oli niin halpaa, että kulutusjousto ei kannattanut. Nyt hintataso on aivan toinen, joten haluaisin lämpimästi rohkaista vanhat ja uudet yritykset innovoimaan joustotuotteita!

Suositus 4: Kommunikoi kulutusprofiili sähkölaskussa ja tarkista laskutuskäytännöt

Sähkömarkkinalaki sallii lähettää yksinkertaisia, laskun näköisiä sähkölaskuja, ja varsin harvakseltaan. Eihän kolmen kuukauden takaista kulutuspiikkiä voi mitenkään osata yhdistää sen tuottamaan hintapiikkiin, jos sähkölasku tulee vasta tänään! Mikä sen parempi paikka viestiä kaikille kotitalousasiakkaille sähkön hintakuvioista, kuin takuuvarmasti postilaatikkoon saapuva sähkölasku? Pörssisähkön hinnoittelusta tulisi ymmärrettävämpää, jos sähkölaskuissa olisi yksityiskohtaisempaa tietoa omasta kulutusprofiilista ja tunneittain vaihtuneesta hinnasta (eikä vain vaikka keskiarvo). Voisiko sähkölaskun kautta kertoa hintaennusteita? Pörssisopimussähkölaskuja voisi myös harkita tasattavaksi kalliiden ja halpojen kuukausien välillä.

Suositus 5: Velvoita sähköyhtiöt tarjoamaan pörssisähkötuote

Vuonna 2021 jopa 11 suomalaista myyntiyhtiötä ei tarjonnut ollenkaan markkinahintaista tuotetta. Keväällä 2022 määrä oli melkein sama (10). EU-direktiivi määrää jokaisen sähkön myyntiyhtiön, jolla on enemmän kuin 200000 asiakasta, tarjoamaan dynaamisesti hinnoitellun sähkötuotteen, mutta Suomessa monen yhtiön asiakasmäärät ovat verrattaen pieniä. Lisäksi täällä on tapana ostaa sähköä omalta paikalliselta sähköyhtiöltä, joten käytännössä Suomeen on muodostunut maantieteellisiä alueita, joilla sähkö myydään ja ostetaan likipitäen kokonaan tasamuotoisesti. Markkinahinnoiteltua tuotetta voisi myös harkita tehtävän oletusarvoiseksi, kuten esimerkiksi Espanjassa. Tällöin asiakas joutuisi välttämättä pohtimaan, sopiiko markkinahinnoiteltu tuote itselle, eli aktiivisesti valitsemaan jonkin muun tuotteen (opt-out), mikäli dynaaminen hinnoittelu ei kelpaa. Tällainen toki edellyttäisi huolellista pohdintaa niiden asiakkaiden osalta, jotka eivät tällaista aktiivista valintaa syystä tai toisesta tee ja miettiä mahdollisia seurauksia.

[1] Numminen, S., Ruggiero, S., & Jalas, M. (2022). Locked in flat tariffs? An analysis of electricity retailers’ dynamic price offerings and attitudes to consumer engagement in demand response. Applied Energy, 326, 120002. https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2022.120002

[2] CEER, Recommendations on Dynamic Price Implementation. Innovation and Retail Markets Work Stream, Council of European Energy Regulators (CEER), Brussels, Belgium; 2020. https://www.ceer.eu/documents/104400/-/-/2cc6dfac-8aa7-946 0-ac19-4cdf96f8ccd0